Edinburghin Bow-baarissa tuli maisteltua muutama viski. Tässä ensimmäinen. Pyydän anteeksi valokuvan epätarkkuutta - mutta ei nämä kommentitkaan nyt niin tarkkoja ole.
Ensimmäisenä tätä viskiä otettaessa huomio kiinnittyy pulloon. Aika erikoinen väri :) . Pullote on siis näköjään vuoden 2009 Islay-festivaalia varten tehty. Ikää on 16 vuotta, ja alkoholipitoisuus 53,6%, eli taitaa olla tynnyrivahvuista tavaraa (etiketistä kun ei juuri selvää saa).
Muistiinpanoihini olen näin kirjannut: tuoksussa on hunajaa, nahkasohvaa ja vaniljaa. Maistettaessa kuitenkin pienen pieni pettymys, koska juoma maistuu lähinnä vahvan alkoholin, pippurin sekä turvesuoveden seokselta. Pieni veden lisäys - ja voilá - tuoksu ja maku huononevat. Nahkasohvan tuoksu voimistuu, ja maku muuttuu pippuriseksi sekä sellaiseksi, jota voisi kuvailla "hikiseksi nahkatakiksi". Kyllä tämä sellaisenaan menee ihan hyvin, mutta veden lisäys mielestäni torpedoi tämän hauskasti pullotetun tuotteen.
Arvosana: **
On kolme tapaa juoda viskiä.
Veden kanssa, ilman vettä ja kuin vettä.
keskiviikko 29. heinäkuuta 2009
maanantai 27. heinäkuuta 2009
Hitaastikko hyvä tulee?
No johan on ehtinyt vettä Vantaassa virrata. Eipä ole Aki-poika paljoa näemmä tänne kirjoitellut, mutta nyt kun on uutta kirjoitettavaa lähiaikoina tulossa, niin putsataan ensin vähän vanhoja pölyjä pois näppäimistöltä.
Käväisimme taas pitkästä aikaa (niin-pä-niin) Edinburghissa sekä Manchesterissa vähän hakemassa tuntumaa viskeihin, kulttuuriin sekä maisterielämään. Mukaan tarttui vähän viskiä ja muutamia muistiinpanoja Edinburghilaisesta baarista. Toivon, että saan harakanvarpaistani, jotka raapustin turvesavuisin silmin ja känsäisin kourin kalenteriini, selvää. Olisikohan tarpeen hankkia erillinen "maistelumuistiinpanovihko"? Tai edes tulostaa jonkinlaisia standard templateja? En tiedä, ehkäpä sitten jos oikein tosissaan tekisi näitä hommia.
Tuli muuten tuolloin Edinburghissa mieleeni, että onkohan siinä mitään järkeä arvostella viskien värejä? Kun tietääkseni monet viskit kuitenkin saavat väriä myös karamelliväreistä...? Tokihan värejä voi arvioida tynnyrivahvuisista (niitä ei käsittääkseni värjätä), mutta että näistä perusviskeistä? Sitäpaitsi, onkohan sillä värillä juurikaan väliä? Saattaahan se kertoa jotain kypsytystynnyristä, mutta ei kai muuta?
Siinä kaikki kait tällä erää.
Käväisimme taas pitkästä aikaa (niin-pä-niin) Edinburghissa sekä Manchesterissa vähän hakemassa tuntumaa viskeihin, kulttuuriin sekä maisterielämään. Mukaan tarttui vähän viskiä ja muutamia muistiinpanoja Edinburghilaisesta baarista. Toivon, että saan harakanvarpaistani, jotka raapustin turvesavuisin silmin ja känsäisin kourin kalenteriini, selvää. Olisikohan tarpeen hankkia erillinen "maistelumuistiinpanovihko"? Tai edes tulostaa jonkinlaisia standard templateja? En tiedä, ehkäpä sitten jos oikein tosissaan tekisi näitä hommia.
Tuli muuten tuolloin Edinburghissa mieleeni, että onkohan siinä mitään järkeä arvostella viskien värejä? Kun tietääkseni monet viskit kuitenkin saavat väriä myös karamelliväreistä...? Tokihan värejä voi arvioida tynnyrivahvuisista (niitä ei käsittääkseni värjätä), mutta että näistä perusviskeistä? Sitäpaitsi, onkohan sillä värillä juurikaan väliä? Saattaahan se kertoa jotain kypsytystynnyristä, mutta ei kai muuta?
Siinä kaikki kait tällä erää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)